Antti Siika-aho

Tapaus Cheonan, osa 3.

Maanantaina 24.05. Etelä-Korean presidentti Lee Myung Bak ilmoitti virallisesti maansa vievän maaliskuussa uponneen Cheonanin tapauksen YK:n tuvallisuusneuvostoon. Samalla hän kovasanaisesti ilmoitti maansa katkaisevan kaikki kauppasuhteensa Pohjois-Koreaan sekä aloittavan jälleen kaiutinpropagandan maiden välisellä rajalla – ensimmäistä kertaa vuosiin.

Samana päivänä Etelä-Korean sotilasjohto ilmoitti virallisesti tekevänsä Pohjois-Koreasta sotilasdoktriinissään ”päävihollisensa”. Tämä termi poistettiin käytöstä rauhannobelisti Kim Dae Jungin valtakaudella 1997.

Maanantaina tuli myös tieto, jonka mukaan Etelä-Korea aikoo järjestää merisotaharjoitukset Keltaisellamerellä.

Pohjois-Korea jatkoi tiistaina samaa rataa ilmoittamalla katkaisevansa kaikki suhteensa Etelä-Koreaan. Samalla se ilmoitti vastedes hoitavansa kaikki kontaktit Etelä-Koreaan sota-ajan lakien ja toimintaperiaatteiden mukaisesti. Sotaisalla retoriikalla pohjoinen myös ilmoitti ryhtyvänsä välittömästi sotilaallisiin vastatoimenpiteisiin, mikäli etelän joukot tulevat lähellekään sen merirajaa.

Etelä-Korean toiminta ihmetyttä

Etelä-Koreassa keskustelu Cheonanin uppoamisesta, Etelä-Korean hallituksen julkistamasta tutkimusraportista ja presidentti Lee Myung Bakin päämäärääristä jatkuu kiivaana. Aiemmin monet sotilasasiantuntijat ilmaisivat huolensa tutkimusraportissa esitettyjä, Pohjois-Korean osuutta vahvistavien ”todisteiden” oikeellisuudesta. Nyt tiedotusvälineissä kysellään, miksi hallitus ei näihin epäilyihin suostu kommentoimaan. Vielä enemmän analyytikkoja ja tavallisia kadunmiehiä ihmetyttää, miksi Etelä-Korea ei suostu Pohjois-Korean ehdotukseen sen oman tutkijaryhmän lähettämisestä tutustumaan todisteisiin tai miksi hallitus ei suostu edes keskustelemaan laajemman, riippumattoman tutkimuskomitean kokoamisesta.

Eilen 26.05. sattui myös mielenkiintoinen episodi Etelä-Korean ja Venäjän välillä. Etelä-Korean presidentinkanslia nimittäin ilmoitti presidenttien Medvedevin ja Leen käyneen puhelunkeskustelun, jossa Moskovasta kuulemma oltaisiin luvattu tukea Etelä-Korean hallituksen pyrkimyksille YK:n turvallisuusneuvostossa. Soitto oli vieläpä tullut Medvedeviltä, tiesi Leen pressiedustaja kertoa.

Pian kuitenkin paljastui, ettei Medvedev ollutkaan soittanut, vaan asialla oli ollut Lee. Venäjä ei ollut luvannut minkäännäköistä tukea Etelä-Korean pyrkimyksille, vaan sanonut tutkivansa ensin asian kaikki yksityiskohdat. Tämän vahvisti myös Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Igor Lyakin-Frolov. Venäjä onkin nyt lähettämässä omaa tiimiään tutustumaan Etelä-Korean keräämiin todisteisiin. Tämä on hyvä, joskin riittämätön toimenpide Cheonanin uppoamisen selvittämisessä.

Paine Etelä-Korean sisällä kasvaa

Samoin Etelä-Koreassa on viikonlopun ja alkuviikon ajan kiivaasti kritisoitu Leeta koreoiden välisen jälleenyhdistämiskehityksen murentamisesta vain omien valtapyrkimystensä alttarille. Kymmenen vuotta sitten koreoiden johtajien tapaamisesta ja historiallisen jälleenyhdistämiseen tähtäävän asiakirjan solmimisesta alkanut positiivinen kehitys on nyt romutettu yhdessä yössä ja koko niemimaa viety sodan partaalle. Muun muassa tiistaina Etelä-Korean yksi tunnetuimmista 1980-luvun demokratia-aktivisteista, toimittaja Jong Sok Su ilmaisi suuren pettymyksensä Leen toimista ja varoitti Leeta olemaan riskeeraamatta ” Korean kansan kohtaloa” poliittisten ambitioidensa vuoksi.

Presidentti Lee Myung Bakin Grand National Party (GNP) on vahvasti ryhmittynyt johtajansa taakse ja sen kontrolloimat tiedotusvälineet ovat ottaneet erittäin rajun asenteen Pohjois-Koreaa kohtaan Cheonanin tapauksessa. Tilanne on johtanut jo siihen, että lehtien pääkirjoituksissa tapauksen tutkintaa arvostelevia kansalaisia on ryhdytty syyttämään ”isänmaan pettureiksi”, ”kommunisteiksi” ja ”luopioiksi”.

Astetta huolestuttavampi tieto on Etelä-Korean salaisen poliisin toimenpiteet Cheonanin tapauksessa; Hankyeroh-sanomalehti kertoi keskiviikkona 26.05. Etelä-Korean kansallisen turvallisuuspoliisin (KNPA) ryhtyneen ahdistelemaan tapausta kyseenalaistanutta nettikansaa, toimittajia ja virkamiehiä.

Paine rauhansopimukselle kasvaa

Etelä-Korean toiminta on ainakin Itä-Aasiassa joutunut outoon valoon. Epäselvyydet todistusaineistossa, ristiriitaiset lausunnot, ”todisteiden” varjelu Pohjois-Korealta ja muilta, kyseenalaistavien äänenpainojen uhkailu ja viikon päästä tulevat vaalit pakottavat kysymään, onko Leen hallinnolla kenties jotain salattavaa?

Pohjois-Korean soisi lopettavan välittömästi retorisen lietsontansa ja näyttää olevansa aikuinen osapuoli kiistassa. Pohjois-Korea ei ole koskaan yhtä vankasti kiistänyt osallissuttaan koreoidenvälisissä kiistoissa, kuin nyt. Siksi senkin kannalta olisi ehdottomasti parempi pitää pää kylmänä ja jo näin vakuuttaa syyttömyyttään. Toiseksi sen olisi myös parempi malttaa kielensä, sillä jokainen sen lausuma kyllä osataan tiedotusvälineissä kääntää sitä vastaan – sen on viimepäivienkin uutisointi osuvasti näyttänyt.

Tilanne Korean niemimaalla tuskin tulee lientymään pitkään aikaan. Tilanne on jo nyt äärimmäisen kireä, tosin sodan mahdollisuus on häviävän pieni. Eniten huolta aiheuttaa nyt koreoiden välinen nokittelu ja pitkän ja vaikean jälleenyhdistämisprosessin lähes täydellinen kaatuminen. Tavallisilla korealaisilla molemminpuolin rajaa on kuitenkin vahva tahto jälleenyhdistämisestä eikä hyvin tehtyä työtä tahdota heittää hukkaan. Paine rauhansopimukselle Korean sodan osapuolten välillä kasvaa koko ajan. Sitä ennen on kuitenkin voitava tutkia Cheonanin uppoamiseen johtaneeet tekijät laaja-alaisella yhteistyöllä niin, ettei millekään osapuolelle jää mitään mahdolliseksi poliittiseksi lyömäaseeksi.

p.s.  Lee Myung Bakin noustua presidentiksi 2008 koreoiden välit ovat viilenneet nopeasti.  Huolimatta valtioidenvälisestä nokittelusta huolimatta tavalliset korealaiset seisovat vahvasti jälleenyhdistämisen takana kansallista kahtiajakoa vastaan. Sitä osaltaan todistavat mm. tuhannet ja taas tuhannet jälleenyhdistämsiestä kertovat laulut, runot yms. jotka ovat molemminpuolin rajaa suosittuja.

Etelä-Koreasta: http://www.youtube.com/watch?v=d7Bgib_hlb8

Pohjois-Koreasta: http://www.youtube.com/watch?v=qQletpJH_Rw&feature=related

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Käyttäjän kveikko kuva

"mikäli etelän joukot tulevat lähellekään sen merirajaa"

Tuohan tarkoittaa merirajan siirtämistä nykyiseltä paikaltaan tuohon "lähellekään" paikkaan. Onko Pohjois-Korea siis kuitenkin hyväksynyt merirajansa Etelän kanssa kun se käyttää sitä retoriikassaan?

Kominternin juttuja-ei sanaakaan totta

Käyttäjän seppohilden kuva

No, kylmä fakta on se, että Etelä-korea 47 kuollutta, Pohjois-Korea 0, ennenkuin edes sanasota kunnolla alkoi.

Jos tästä Phjois-Korea pääsee taas Venäjän ja Kiinan vetolapulla YK:ssa kun koira veräjästä, voimme jatkossa odottaa samanlaisia hyökkäyksiä ja "mitään ei olla tehty"-kommentteja Pohjois-Korealta.

Seuraava voi jo olla jopa ydinasein tehty isku Souliin, jos tästäkään ei mitään rangaistuksia Pohjois-Korealle tule. Oliskohan sitten selityksenä, että ei ollut meidän ydinase, heh.

Tonkinin lahdella USA lavasti Vietnamin syylliseksi. Kristalliyönä CIA soluttautui Saksaan ja syörri komentopaikoilla kehotuksen juutalaisvainoihin, kun puoluejohto oli juhlimassa. Pearl harbor oli USA:n painostuksen tulos. Eiköhän tässäkin ole kyse siitä, että USA haluaa nyt tuhota Pohjois-Korean?

Käyttäjän korpikommunisti kuva

3.
Virkistä hieman muistiani ja kerro, milloin P-Korea on päässyt Venäjän ja Kiinan avulla YK:ssa "kuin koira veräjästä"?

Puheesi ydinaseiskuista Souliin on parasta jättää omaan pieneen arvoonsa, sillä niillä ei ole mitään tekemistä tosielämän kanssa. Juuri tuonkaltaisia uhkakuvia Itä-Aasiassa viljelevät nyt pahimmat sotahullut, jotka ovat täysin irtaantuneet tosielämän realiteeteista.

Pohjois-Korean mahdollinen tuomitseminen YK:n turvallisuusneuvostossa ilman selkeitä todisteita ei hyödytä ketään osapuolta.

4.
Viime päivinä Cheonanin tapausta on usein verrattu Tonkinin lahden tapahtumiin. USA:n tms. sotkeminen mukaan juttuun tässä vaiheessa on kuitenkin vielä vain aiheetonta arvailua - ja tämänhetkisessä tilanteessa on epätodennäköistä, että USA:lla olisi mitään syytä lähteä upottamaan aluksia sota-halut mielessään. Mutta asia tietysti ratkeaa viimeistään siinä vaiheessa, jos Etelä-Korea vain suostuisi nyt laajapohjaisen ja riippumattoman tutkimuksen toteuttamiseen tässä tulenarassa asiassa.

Käyttäjän seppohilden kuva

Antti#5,

"Virkistä hieman muistiani ja kerro, milloin P-Korea on päässyt Venäjän ja Kiinan avulla YK:ssa ”kuin koira veräjästä”?

No aina kun sitä vastaan on esitetty jotain pakoitteita YK:ssa sen maailmanrauhaa vastaan olevien toimien johdosta, nyt viimeksi mm:sa laittomat ydinasekokeet.

Seuraava kysymys?

Sotaa ei tule koreanniemimaalla jos amerikkalaiset sotahullut
tajuavat yhtään talouden reaaliteettejä. Uutta Korean konjunk-
tuuria ei tule kuten 50-luvulla. Nämä numerot puhuvat siitä puo-
lestaan http://costofwar.com/ tv. Ville

Jäi sanomatta mistäköhän noita senttejä oikein tulee?
tv. Ville

#4 Liikkistä, mten kommarit ja natsit ovat kavereita.

Käyttäjän korpikommunisti kuva

6.
Kylläpäs murjasit ;)
Enempää kysymyksiä ei ole, ellet sitten ihan oma-aloitteisesti jotain halua lisää turinoida :D

Käyttäjän seppohilden kuva

Antti,

ymmärrän kyllä, olet vielä nuori mies ja sellaisessa iässä, että sitä on altis uskomaan kaikkea ihmeellistä ja naivia.

Minä olin samanlainen iässäsi, en tosin ollut naivi Pohjois-Korean suhteen, vaan uskoin, että naimisiin meno ja naisen kanssa asuminen se on parasta mitä miehelle voi tapahtua.

Kuinka väärässä olinkaan.

No, ikä ja kokemus opettaa, joten toivoa on sinunkin suhteen tuossa Pohjois-Korea asiassa.

Annann nyt myös neuvon, ja ihan kokemuksesta, pysy hyvä mies poikamiehenä.

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja