Tapaus Cheonan, osa 2.

(Kirjoituksen 1.osa: http://korpikommunisti.blogit.uusisuomi.fi/2010/05/21/tapaus-cheonan/#comment-1028 )

Tilanne Korean niemimaalla kiristyi huolestuttavasti sen jälkeen, kun eteläkorealainen sotalaiva Cheonan upposi räjähdyksen seurauksena Pohjois-Korean rannikon tuntumassa maaliskuun lopulla. Viime viikon torstaina Lee Myung Bakin hallinto Etelä-Koreassa syytti julkisesti Pohjois-Koreaa aluksen upottamisesta, vaatii nyt kostoa ja on viemässä asiaa YK:n turvallisuusneuvostoon. Etelä-Koreaa miehittävä Yhdysvallat kumppaneineen on liittynyt kuoroon ja vaatii Pohjois-Koreaa aisoihin.

Sotilaallisen kriisin uhka leijuu nyt vahvana Korean niemimaalla. Tilanne on herättänyt mm. Korealaisyhteisöt eri puolilla maailmaa vaatimaan Yhdysvaltoja vihdoinkin suostumaan lopulliseen rauhansopimukseen Pohjois-Korean kanssa ja USA:n miehitysjoukkojen vetämistä pois niemimaalta ylläpitämästä jatkuvaa vastakkainasettelun ja sotilaallisen painostuksen ilmapiiriä.

Miksi ”todisteita” ei haluta näyttää kaikille?

Viime torstaina Pohjois-Korean kansanarmeija kiisti upottaneensa Cheonania ja ilmoitti olevansa valmis lähettämään tutkijaryhmän tutustumaan Etelä-Korean hallituksen ”todisteisiin” asiassa. Etelä-Korean hallitus tyrmäsi tämän välittömästi ja kieltäytyi päästämästä Pohjois-Koreaa todisteiden äärelle. Sen sijaan se kehoitti Pohjois-Koreaa kääntymään Korean sodan aseleposopimuksen komission puolueen, josta heille ”selvitettäisiin todisteita”. Kehoitus oli sikäli täyttä bluffia, ettei tämä komissio ole toiminut sitten 1990-luvun alun, vaikka se edelleen on teknisesti olemassa.

Lauantaina 22.05. Pohjois-Korean puolustusministeri Kim Yong Chun toisti kansanarmeijan ehdotuksen tutkimusryhmän lähettämisestä tutustumaan väitettyihin todisteisiin ja ihmetteli, miksi näin yksinkertaisen pyynnön toteuttaminen voi olla niin vaikeaa. Korean Central News Agencyn haastattelussa puhunut Kim kutsuikin Lee Myung Bakin hallinnon aseleposopimuskomissio-bluffia ”kelmien viisasteluksi”.

Aiemmin huhtikuussa Etelä-Korea palkkasi ”kansainvälisen tutkijaryhmän” keräämään todisteita Pohjois-Korean osallisuudesta iskuun. Asiaansa vielä vahvistaakseen Etelä-Korea on jälleen kokoamassa uutta kansainvälistä tutkijaryhmää, jonka tarkoitus on kerätä lisää todisteita YK:n turvallisuusneuvostoon vietävän asian vahvisteeksi. Välittömästi tämän ilmoituksen jälkeen ihmetystä herätti se, että kaikki ryhmän jäsenet tulevatYhdysvaltain ja Etelä-Korean rinnalla Korean sodassa taistelleiden maiden armeijoista tai teknisistä instituutioista. Jopa Etelä-Korean hallituksen valvonnassa olevat sanomalehdet hämmästelivät, miksi hallitus ei vaatimuksista huolimatta huolinut esimerkiksi Kiinaa tai vastaavasti joidenkin puolueettomimpien maiden edustajia mukaan. Tiedostusvälineiden kommentaattoreiden mukaan tutkimuksesta tulisi Etelä-Koreankin hallituksen kannalta edes hiukan luotettavampi, mikäli tutkijaryhmässä olisi riippumattomampi edustus.

Tosin taitaapa olla niin, ettei Etelä-Korea edes tarvitse riippumattomampaa tutkijaryhmää, sillä aina kun Pohjois-Korea on syytetyn penkillä, todistajilla tai todistusaineistolla ei yleensä ole niin väliä – riittää, että syytetty on syyllisen näköinen. Tämän tietää Etelä-Koreakin ja siksi sen ei oikeastaan edes tarvitse vaivautua etsimään mitään konkreettista pohjoista naapuriaan vastaan.

Etelän ”todisteet” herättivät tuoreeltaan kysymyksiä

Etelä-Korean hallituksen esittämät ”todisteet” herättävät tällä hetkellä maassa kysymyksiä ja jopa sotilastahojenkin edustajat pitävät niitä melko heppoisina. Etelä-Korean hallituksesta riippumattoman Minjok-järjestön lehdessä julkaistiin perjantaina 21.05. artikkeli, jossa useat eteläkorealaisasiantuntijat ihmettelivät Lee Myung Bakin hallinnon väitteitä. Artikkelissa asiantuntijat ja entiset eteläkorealaiset laivastoupseerit mm. Epäilevät mahdollisuutta, että hallituksen raportissa mainitut Sando- ja Yono -luokkien sukellusveneet olisivat mitenkään voineet tutkia välttämällä tunkeutua Cheonanin lähelle ja upottaa sen. Jopa Yhdysvaltain joukkojen mukaan alueella ei tuolloin oltu havaittu mitään vieraita aluksia tai sukellusveneitä.

Raportissa väitetty aluksen upottamiseen johtanut tapahtumaketju tyrmätään lähes mielikuvituksellisena operaationa: ”In fact, if things transpired as the investigation team announced, then a North Korean submarine penetrated the South Korean-U.S. surveillance net, waited precisely where the Cheonan would be approaching, sank the Cheonan in one shot, and then leisurely disappeared after completely avoiding a naval anti-submarine net that included the Naval ship Sokcho and Linx helicopters.”, Minjokin lehti kirjoittaa.

Samoin epäilyä herättävät Etelä-Korean hallituksen väitteet torpedon pohjoiseen viittaavista teksteistä. Minjokissa siteeratut sotilasanalyytikot huomauttavat, etteivät Cheonanin upottaneen torpedon tekstit eivät ole samoja kuin Etelä-Korean seitsemän vuotta sitten löytämässä torpedossa. Pohjois-Korea ei edes aseistuksessaan käytä termiä ”beong” kuten hallitus väittää vaan termiä ”ho”, joka löytyy myös seitsemän vuotta sitten saadussa torpedossa: ”“North Korea does not frequently use the term beon,” said one North Korea expert. “Instead, they use the term ho, as in Daepodong 1-ho, Gangnam 1-ho, etc.”
In fact, a North Korean training torpedo obtained by the South Korean military seven years ago was marked “4 ho.” In light of the fact that the beon discovered on the torpedo fragment and the ho found on the training torpedo are different, the investigation team could not have conducted a precise handwriting analysis. The team said it would consider a plan to determine the similarity through ink analysis, but it is uncertain whether a clear answer will result. ”

Minjokin lisäksi monet muutkin eteläkorelaistahot ovat huomanneet samat kysymykset. Kysymysten esittäminen suoraan hallitukselle asiasta on kuitenkin vaikeaa, sillä riskinä on hankaluuksiin tai jopa vankileirille joutuminen. Etelä-Koreassa voimassa oleva kansallisen turvallisuuden laki rankaisee kaikesta Pohjois-Korean tukemisesta. Turvallisuuslaissa ei kuitenkaan ole eritelty, mikä on pohjoisen tukemista ja tämä antaa mahdollisuuden mielivaltaisesti hiljentää vastakkaisia äänenpainoja esimerkiksi juuri Cheonanin tapauksessa.

(Minjokin artikkeli luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.minjok.com/english/news.php?code=4368)

Cheonan tulevien vaalien aisankannattajana?

Etelä-Koreassa pidetään paikallisvaalit kesäkuun alussa. Näissä vaaleissa valitaan kuntien valtuustot, läänien johtajat, merkittävien kaupunkien pormestarit jne. Vaalit ovat tärkeät konservatiivipresidentti Lee Myung Bakille erityisesti siksi, että kasvava taloudellinen tyytymättömyys, tuloerojen kärjistyminen, puolijohdanteisiin ja halpaan työvoimaan perustuvan teollisuuden supistuminen ja kansalaisten kärjistyvä viha maan läsnäoloa vastaan Irakissa ja Afganistanissa ovat saaneet hänen kannatuksensa pahoin horjumaan.

Lee Myung Bakin hallituksen kiireesti kasaan kyhäämät todisteet Cheonanin tapauksessa ja kärjekäs pohjoisenvastainen kosto-retoriikka ovat saaneet Etelä-Korean opposition ja poliittiset analyytikot syyttämään Leeta asemansa pönkittämisestä käyttämällä Cheonania keppihevosena. Yonhap-uutistoimiston mukaan Etelä-Korean oppositiojohtaja Chung Sye Kyu varoitti Lee Myung Bakia vaarantamasta Korean niemimaan turvallisuustilannetta vain omien päämääriensä hyväksi ja hyökkäämästä näin oppositiota vastaan tekemällä itsestään sankaria: "The current administration should not blame the opposition to veil its own incompetence in protecting peace and should desist from using the national tragedy to win votes in the elections ”, Chung sanoi Inchonissa pitämässään puhetilaisuudessa. Samassa yhteydessä oppositiojohtaja myös pyysi Pohjois-Koreaa olemaan lisäämättä vettä Leen myllyyn sotaisalla retoriikalla Cheonanin tapauksessa.

Etelä-Korean opposition ja poliittisten analyytikkojen syytökset Lee Myung Bakin hallinnon toimia kohtaan ovat sikäli oikean suuntaisia, että Etelä-Korean hallitus sekä Yhdysvallat ovat ennenkin käyttäneet sisäisten tai sotilaallisten ongelmien kohdatessa Pohjois-Koreaa hyväkseen siirtääkseen kansalaisten katseet muualle tai hiljentääkseen vastustavat äänenpainot. Jää nähtäväksi, käyttääkö Lee Myung Bak Cheonanin tapausta ja Pohjois-Korean uhkaa pysyäkseen vallassa ja selittääkseen tarvetta amerikkalaisten läsnäololle Etelä-Koreassa.

Toivottavaa onkin nyt, että Lee Myung Bak ymmärtäisi rauhan tärkeyden niemimaalla ja antaisi mahdollisuuden toteuttaa luotettavan selvityksen Cheonanin uppoamiseen johtaneista syistä. Sen kautta tilanne ainakin selvitettäisiin eikä sodan vaara kiristyisi niemimaalla, joka vuosikymmeniä on joutunut elämään jatkuvassa pelossa ja ruudinhajussa.