Jaloa kieltä ja outoa mieltä
Eräiden lehtien lukijapalstoilla on viime kuukausina käyty verkkaisesti keskustelua suomen kielen tulevaisuuden haasteista ja nykytilasta. Näissä kirjoituksissa on pääsääntöisesti ollut kaksi vahvaa väittämää, eli että "nuoriso ei osaa arvostaa omaa kieltään, vaan turmelee kauniin suomen" ja että "meidän on suojeltava kieltämme muualta tulevilta vaikutteilta ja pidettävä huoli isänmaamme kielestä". Varsinkin jälkimmäiseen väittämään on vielä onnistuttu linkittämään (huom! uudissana) maahanmuuttajat ja "kaiken maailman pakolaisten mukanaan tuomat siansaksat". Kielen pelastajaksi taasen on nähty esim. ranskan malli, jossa lailla on turvattu kielen "puhtaus" ja uudissanojen pakollinen ranskantaminen.
Tätä kielikeskustelua käydään todella hatarin väittein ja vielä hatarammin perusteluin. Nuorten syyttäminen "kielen raiskaajiksi" on melko irvokas, vaikka tänään yhä kiihtyvämässä tahdissa käyttöön tulevia uudissanoja ei varsinaisesti vaivaudutakaan kääntämään vaan ainoastaan loppupäätteiltään vääntämään kotoisaan käyttöön. Malliesimerkkinä tästä mm. internet-pohjainen sanasto. Nuoria syyttämällä nämä pääosin iäkkäämmiltä vaikuttavat lehtikirjoittelijat kuitenkin vain etsivät ensimmäisen kohteen kiukkunsa purkamiseen, sillä pelkästään tarkastelemalla vanhoja painotuotteita voi huomata kaikkien aiempienkin ikäpolvien harrastaneen aivan samaa - ja ehkäpä vielä laajemmassakin mittakaavassa. Erityisesti suomalainen tietokirjallisuus on aina vilissyt mitä omituisimpia väännöksiä ja sivistyssanoja, jotka on heppoisesti muista kielistä opittu vaivautumatta niille etsimään tai keksimään suomenkielisiä korvikkeita. Jo pelkällä yleissilmäyksellä voi huomata tilanteen olevan paljon paremmin nyt. Tosin yliopistomaailmassa tuntuu ajoittain vieläkin siltä, että jokainen mahdollinen sana yritetään väenväkisin kääntää vierasperäiseksi ja saada se näin kuullostamaan hiennomalta ja "tieteelliseltä".
Nuorten syyllistämistäkin groteskimpaa (!) on huutaa muiden kielien pilaavan oman kielemme ja tuovan siihen vieraita vaikutteita. Suomen kielessä vilisee tuhansittain erityiseti ruotsin ja venäjän kielistä tulleita lainasanoja tai symboleja. Tarkkoja lukuja en osaa esittää, mutta varmastikin huomattava osa suomen nykykielen sanastosta on peräisin em. kielistä, jotka aikojen kuluessa ovat muokkautuneet kuullostamaan "luonnolliselta" suomen kieleltä. Tätä kielellistä lainausta on tapahtunut aina ja se on osaltaan rikastuttanut kielenkäyttöämme (tämä tietysti saattaa ärsyttää niitä höyrypäitä, jotka kuvittelevat Suomen kansan ja kielen putkahtaneen neitseellisesti tyhjästä Suomenniemeä asuttamaan ja hallitsemaan). Maahanmuuttajien ja pakolaisten sotkeminen kielikeskusteluun on vielä koomisempaa, sillä ainakaan tähän mennessä en ole havainnut maahanmuuttajien valtakielien tuovan käyttöömme uutta sanavarastoa (venäjää lukuunottamatta).
Kielikeskustelu ei ole tämän kesän polttava puheenaihe, mutta sitä on silti hyvä käydä. Tähän asti sitä ovat lähinnä käyneet ne, jotka ovat takertuneet omiin mielikuviinsa ja näkevät koko muun maailman uhkana suomen kielelle. Heidän olisi jo aika herätä uhkaunistaan. Sen sijaan, että kieltä yritetään turvata laeilla ja räksyttämällä, tulisi ehdottomasti pyrkiä itse korvaamaan vierasperäiset sanat jo olemassa olevilla kotoisilla sanoilla ja vaikka keksiä uusi, mikäli aiempaa esimerkkiä ei löydy. Niinikään lakien avulla ei voida estää suomen kielen jatkuvaa kehitystä ja muuttumista, mutta oman järjen ja kielenviljelyn kautta sitä voidaan ainakin hidastaa ja tuoda vaihtoehtoja.
(Tämä juttu vilisee kielivirheitä, mutta toivottavasti niuhoinkin lukija keskittyy itse asiaan ja jättää minun töppäilyni omaan arvoonsa).
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ei nuorisoa tarvitse syyllistää, vaan opetusministeri FL (ei-ylioppilas) Hanna Virkkunen. Suomen kieli on mennyt alamäkeä viimeiset 20 vuotta mm. ylioppilaskirjoituksissa.
Kunnissa oikea osoite on sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja muut jäsenet.
Opetusministeri on Henna Virkkunen (kok.), ei Hanna Virkkunen. Hanna-Leena Hemming on kauppaopiston opettaja ja mielestään sivistynyt kieli-ihminen Riitta Uosukaisen tapaan.
Tilulii-Uosukainen lanseerasi suomen kieleen siitä puuttuvan sanan "revä". Mielestäni Uosukainen on nykyajan tarpeeton ilmiö.
3.niin kai kun tuli kokoomuksesta,,stp:lle olisikin ollut oiva vahvistus,,,,!?
Vai oliko se ktp??
Vai skp?
or whatever!
"Uosukainen kuuluu samaan kastiin Susanna Ruususen kanssa." Ja mikähän se kasti mahtaa olla? Jonkun elävän ihmisen julistaminen "tarpeettomaksi ilmiöksi" (#3) muistuttaa natsien kielenkäyttöä. Melkoista hybristä näiden poikien asenteissa.
Siika-aho näyttääkin sitten poistaneen tämän kastikommenttinsa. Ammuttua nuolta on kuitenkin vaikea kutsua takaisin.
Kieli on väline.
Se ei ole päämäärä itsessään.
Huomatkaa kuinka suomenkielisyys suojelee Suomen lapsia ja varhaisnuoria: englanninkieliset lapset ovat internetin myötä jo hyvin varhain paljon järkyttävämmälle mediasaasteelle alttiina verrattuna suomenkielisiin lapsiin.
Suomenkielisyydestä saadaan sellainen kulttuurillinen ja kasvatuksellinen hyöty, että sen rinnalla pikku kielioppivirheet kapenevat jonninjoutaviksi nurinoiksi!
Ruotsissa astui voimaan 1.7.2009 kielilaki missä lailla säädeetään,että ruotsin kieli on Ruotsin yhteiskuntaa koossapitävä ja kansaa yhdistävä pääkieli,jonkä käyttöä valtiovallan tulee edistää.
Suomi on taas jälkijunassa. Mikähän kieli voisi Suomessa olla yhteikuntaa koossapitävä ja kansaa yhdistävä kieli? Viittomakielikö?
Ainoa taho joka oikeasti on suomen kielen asemaa halunnut parantaa Suomessa on Suomalaisuuden liitto.
Ohessa Suomalaisuuden liiton pj.n Heikki Talan suomennos Ruotsin kielilaista.
http://www.simplesite.com/Tala/13312247
Lainaus: Ruotsin kieli
4 § Ruotsissa ruotsin kieli on pääkieli.
5 § Pääkielenä ruotsi on yhteiskunnan yhteinen kieli, johon kaikilla Ruotsissa asuvilla on oltava oikeus ja jota on voitava käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla.
6 § Julkisella vallalla on erityinen vastuu ruotsin kielen käytöstä ja kehittämisestä.
Kansalliset vähemmistökielet
7 § Kansalliset vähemmistökielet ovat suomi, jiddisch, meänkieli, romani chib ja saame.
8 § Julkisella vallalla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä.
Ruotsin viittomakieli
9 § Julkisella vallalla on erityinen vastuu suojella ja edistää ruotsin viittomakieltä.
Kielten käyttö julkisessa toiminnassa
10 § Tuomioistuinten, hallintoviranomaisten ja muiden julkista toimintaa harjoittavien yksiköitten kieli on ruotsi. Muussa laissa on erityismääräykset oikeudesta käyttää kansallisia vähemmistökieliä ja muita pohjoismaisia kieliä.
Velvollisuudesta käyttää tulkkia tai asiakirjojen käännöksiä tuomioistuimessa ja hallintoviranomaisessa on erityismääräykset.
11 § Julkisessa toiminnassa kielen on oltava huoliteltua, yksinkertaista ja käsitettävää.
12 § Viranomaisilla on erityinen vastuu ruotsinkielisen ammattisanaston saatavuudesta, käytöstä ja kehittämisestä eri ammattialoilla.
Ruotsin kieli kansainvälisissä yhteyksissä
13 § Ruotsin kieli on Ruotsin virallinen kieli kansainvälisissä yhteyksissä. Ruotsin kielen asemaa Euroopan unionin virallisena kielenä on puolustettava.
Jk. Kaikissa Itämeren valtioissa (Venäjästä en tiedä) on valtakunnnassa pääkieli, jonka käyttöä valtio pyrkii edistämään. Suomi on poikkeus.
Tässä linkki Viron kielilakiin:http://www.eki.ee/keel/langact.html
Oiskohan Suomenkin liityttävä Euroopan valtavirtaan vähitellen eikä jäädä pakkoruotsiansaan lopullisesti.
Suomi on yli 90-prosenttisesti suomenkielinen maa. Siitä kannattaa olla ylpeä.
Kannatan Suomen kielilain muuttamista Ruotsin uuden kielilain mallin mukaiseksi. Suomi on määrättävä maan ainoaksi viralliseksi kieleksi ja ruotsista on tehtävä vähemmistökieli. Tämä vastaisi todellisuutta.
Suomen kielen tunteja kouluissa olisi lisättävä. Pakkoruotsi olisi mitä pikimmin lakkautettava kaikista suomenkielisistä kouluista.
Minä vain kysyn, milloin päästään eroon tällaisesta suomen kielestä (eikä tämä kammotus ole nuorten syytä, vai?):
* työministeriön työvoimapalvelujen tietojärjestelmän informaation integraation ohjaus- ja raportointijärjestelmä *
Ja lisää suomen kielen raiskausta: “Työryhmän ehdotus työministeriön yhdenvertaisuussuunnitelmaksi perustuu yhdenvertaisuuslain viranomaisille antamaan velvoitteeseen edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ja laatia sen toteuttamiseksi yhdenvertaisuussuunnitelma.”
Uskokaa tai älkää, mutta tämä lause EI ole netin puppulausegeneraattorista, vaan aivan vakavissaan laadittu. Ja arvatkaapa mistä? No ei ole vaikeaa. Työministeriön yhdenvertaisuussuunnitelmasta, mistäs muusta. Näinkö yhdenvertaisuutta edistetään?
Suomen kieleen on keksitty muita kieliä enemmän omintakeisia sanoja sen sijaan, että olisi väännetty vieraskielinen sana suomalaiseen muotoon. Puhelin on puhelin eikä telefooni, osinko on osinko eikä dividendi, tietokone on tietokone eikä datoori tai kompuutteri, venäläinen on venäläinen eikä ryssä, j.n.e.
Monet suomen kieltä opiskelevat ulkomaalaiset ovatkin todenneet tämän tosiasian yhdeksi erityisvaikeudeksi suomen kieltä opiskeltaessa.
Suomen kieli on myös hidas kehittymään - kielenhuollosta vastaavat tahot ovat sangen jähmeitä hyväksymään viralliseen kieleen sanoja, sanontoja tai kieliopillisia ilmaisuja, jotka ovat laajalle levinneitä, mutta uusia, vaikka ne kaikin puolin soveltuisivatkin suomen kieleen äänneasunsa tai rakenteensa vuoksi. Vieläkään ei "kiva" -sana liene hyväksytty viralliseksi suomen kielen sanaksi. Kuinka hyvä sana matkapuhelimen sijasta olisikaan "kännykkä", kun valtaosa kansasta sitä kuitenkin puheessaan käyttää! Miksi ei voisi virallisestikin sanoa "Moi!", kun se kuitenkin on yleensä se ensimmäinen sana, jonka ulkomaalaiset suomen kielestä oppivat?
Vaikuttaa siltä, että kielenhuoltajat haluavat itse keksiä uudissanoja ja lanseerata ne sitten kieleen, mutta sanat, jotka ovat kummunneet kansan syvien rivien parista käytännön elämässä jätetään surutta paitsioon.

Kommentoi 15 kommenttia