Äänisen aalloilta suojaa vaikenemisen muuri
Suomen viime sodista riittää kirjallisuutta; kirjastojen hyllyt pursuavat toinen toistaan tylsempiä ja puuduttavampia muistelmia, tutkimuksia, kuvakirjoja, historiikkejä ja muuta kamaa Talvi,- ja Jatkosodasta. Vuosien mittaan olen yrittänyt karttaa näitä ummehtuneita ja isänmaallisella paatoksella kuorrutettuja opuksia, joiden sisältö koostuu pääosin äärimmäisen pitkästyttävistä teknisistä pikkuseikoista ja sodan etenemisestä kronologisessa järjestyksessä (tämä on yleistä lähestulkoon kaikelle muullekin sotakirjallisuudelle). Parin viime vuoden aikana olen ottanut sarvestä härkää ja ryhtynyt vapaa-aikoina lukemaan suomalaista sotahistoriaa. Näistä kirjoista pääsääntöisesti kuitenkin puuttuu yksi ominaisuus: juuri kukaan suomalainen tutkija, muistelija, kirjailija jne. ei lähde syvemmin pohtimaan sodan laajempia syitä, sodan järkevyyttä saatikka suomalaisten omia, TODELLISIA intressejä vuosien 1939-44 sodissa. Ehkä kirjoittajat eivät sitä halua tehdä tai sitten eivät vain uskalla - ken tietää.
Löysin yksi päivä yllättävän poikkeuksen tuosta harmaudesta, kun käsiini sattui vanhan stallarin Marja-Leena Mikkolan teos "Menetetty lapsuus suomalaismiehittäjien vankeudessa 1941-44". Teoksessa 17 suur-Suomihaahuilijoiden Itä-Karjalassa toimineiden keskitysleirien entistä vankia (pääasiassa venäläisiä, muistelemassa myös pari karjalalaista) kertoo kokemuksistaan näissä kuolemankeskuksissa. Hämmästyin, sillä en ollut aiemmin juurikaan kuullut näistä Natsi-Saksan keskareiden suomalaisversioista - muistin ainoastaan joitain lehtijuttuja yms. muutaman vuoden takaa.
Kirjan päähenkilöt antavat varsin autenttisen kuvan siitä julmuudesta, joilla Itä-Karjalan venäläisväestöä ja myöskin osaa karjalalaisista kohdeltiin: nälkään,-tauteihin,-ja pakkotyöhön näännyttäminen (suomalaiset ryöstivät mm. paljon metsää Karjalasta ja paikallisväestö laitettiin metsurinhommiin), järjestelmällinen väkivalta, ajoittaiset teloitukset ja suomalaisuuteen aivopeseminen olivat luonteenomaista näille Petroskoissa ja sen ympäristössä sijainneille leireille. Sota-arkiston asiakirjat paljastavat Suomen natsimielisen johdon olleen Mannerheimia myöden täysin tietoisia tästä ja hyväksyneen sen. Teoksen haastateltavat eivät anna myöskään lotista kovin hyvää kuvaa, vaan he kertovat heidän ajoittaisesta julmuudestaan ja raa'asta väkivallasta. Teoksen päähenkilöt muistuttavat kuitenkin, etteivät kaikki suomalaiset olleet heitä kohtaan yhtä julmia, vaan joukossa oli monia mukaviakin rivisotilaita. Pääosin teoksen kertomukset kuitenkin piirtävät julmaa kuvaa suomalaisesta miehittäjästä.
Teos oli sikäli erikoinen, että sen lukeminen tuntui omituiselta. Koskaan aiemmin en ole törmännyt missään suomalaista sotahistoriaa käsittelevässä teoksessa saatikka koulussa tarinoihin näistä keskitysleireistä. Joissain teoksissa puhutaan suurpiirteisesti "siirtoleireistä" ja tietysti Petroskoi-Äänislinnan miehityksestä, mutta ei muuta. Oli melkeinpä järkyttävää (sana "järkyttävää" kuulostaa todella naivilta, mutta se on ainut sana kuvaamaan kokemusta riittävän hyvin) lukea tätä pimeää osuutta oman kotimaansa historiasta. Paljastui, että pieni Suomen kansa ei vain katko kahleitansa, vaan osaa myös olla elukkaakin hirveämpi.
Välittömästi tämän epätieteellisen teoksen luettuani ryhdyin etsimään lisää tietoa. Sitä ei kuitenkaan ole juuri missään. Näyttäisi siltä kuin asia olisi kollektiivisesti unohdettu tai vaie(nne)ttu. Onkohan aiheesta olemassa edes laajempaa tutkimuskirjallisuutta? Mikäli ei ole, niin sellaista tarvitaan hetimmiten. Jos jollakulla blogin lukijalla on tiedossa laajempaa tutkimusta aiheesta, niin vinkatkaa.
Eräässä teoksen ulkopuolisessa artikkelissaan Marja-Leena Mikkola toteaa suomalaisilla olevan hyvän taidon "ulkoistaa syyllisyys" menneeseen. Sodista puhuttaessa tämä tarkoittaa, että kaikki suomalaisten tekemät kammottavat rikokset ja mm. Natsi-Saksalle huoraaminen kuopataan osoittamalla syyttävä sormi muiden sodan osapuolten tekosiin ja rikoksiin. Näin saadaan asia käännettyä sivuraiteille ja kollektiivinen mykkyys pitää huolen lopusta (tämähän on tuttu ilmiö mm. Uuden Suomen blogien kommenttiosastoilla). k
Suomalaisen sotahistorian on otettava itseään niskasta kiinni ja riisuttava myyttien paskaamat silmälasit. Tulevaisuudessa omaa menneisyyttä mm. Itä-Karjalan keskitysleirien osalta on kyettävä tarkastelemaan avoimesti ja suorasanaisesti ilman valheta ja valmiiksi kirjoitettuja legendoja.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Muista Antti, että se on vain yksi kirja ja yhden ihmisen näkemys.
En väitä, ettei se olisi totta, mutta totuuden nimessä Antti, sota on meille niin kaukainen asia, että sen kaikki nyanssit ovat monelle vaikeaa ymmärtää.
Mannerheimin natsisympatiasta voit lukea vaikka Marsalkan elämän kerrasta.
Voi olla, Antti myös, että ilman niitä kamalia lottia ja eläimellisiä suomalaissotilaita, sinunkin mielenkiintosi ja harrastuksesi olisivat kovin toisenlaisia, jos sinua edes olisi olemassa.
Kyllä niistä tietoa saa, mutta se vaatiikin jo harrastuksen muuttamista ;)
Tiesitkö, etä Marski haki muukalaislegioonaankin ja olisi suostunut ratsuväen kenraalina jopa rivimiehen pestiin, mutta ikänsä takia se ei ollut mahdollisuutta. Tämä siis ennen sotia ja jos hän sinne olisi lähtenyt, olisi Suomen tilanne ollut varmasti toinen. Marski ei todellakaan arvostanut natseja, eikä Hitleriä tippaakaan, joten natsisympatiasta on turha syytellä.
Se mitä käskyjä hän on antanut tai mitä tekoja hän on siunannut ylipäällikkönä, johtuu varmasti siitä, että hänellä on ollut käsitys kokonaisuudesta, mitä meillä ei välttämättä taas ole.
Oikeastaan nämäkin asiat hän on varmaankin varmistanut Airolta.
Kyl sota on surkkia asia, toteaa Hietanen tuntemattomassa sotilaassa ja jos et ole sitä vielä lukenut, niin suosittelen lämpimästi. Aloita vaikka Täällä pohjantähden alla romaanista. Linna osaa hyvin kuvata suomalaisuutta.
Itä-Karjalan leirit olivat turvallisuuspolitiikkaa, koska venäläisiin ei luotettu.
"Keskitysleiri" lienee väärä sana, jos sanoilla pyritään eksaktiuteen.
Puolan juutalaisten kattojärjestö päätyi vasta KESÄKUUSSA 1942, eli 11 kuukautta jatkosodan alkamisen jälkeen, siihen tulokseen, että Saksa pyrki juutalaisten täydelliseen tuhoamiseen.
Tämä on hyvä pitää mielessä. Kun jatkosota alkoi, KUKAAN Suomessa tai missään muuallakaan ei tiennyt, mitä sana "keskitysleiri" tulisi tarkoittamaan vuoden 1945 jälkeen, kun Auschwitz "löydettiin".
Tässä tarkat päivämäärät:
31.7.1941 Hermann Göring määrää aloitettavaksi SUUNNITELMAN ”lopullisesta ratkaisusta” juutalaiskysymykseen, noin 6 viikkoa jatkosodan alkamisesta, noin 5 viikkoa Suomen liityttyä jatkosotaan ja noin 3 viikkoa sen jälkeen, kun ensimmäiset suomalaiset olivat ylittäneet Neuvostoliiton rajan.
8.12.1941 Saksassa käytettiin ensimmäistä kertaa myrkkykaasua juutalaisia vastaan, kaksi päivää sen jälkeen, kun Risto Ryti oli julistanut Karjalan liitetyksi takaisin muun Suomen yhteyteen ja Suomen saavuttaneen pääpiirteissään asemasodan rintaman.
15.2.1942 Auschwitz-Birkenaussa alkaa Zyklon-B-myrkkykaasun käyttö, lähes seitsemän kuukautta jatkosodan alkamisesta.
toukokuu 1942 Puolan juutalaisjärjestöt päätyvät johtopäätökseen, että natsit aikovat tuhota kaikki Euroopan juutalaiset, 11 kuukautta jatkosodan alkamisesta.
Edellämainitut päivämäärävertailut osoittavat, että maailmankuulut tuhoamisleirit perustettiin jopa yli vuosi jatkosodan alkamisen jälkeen.
Suomi ei voinut osallistua holocaustia toteuttavan Saksan sodanpäämääriin, koska sodan alussa ei holocaustia vielä ollut olemassakaan.
Osa Euroopan juutalaisten kuljetuksista tuhoamisleireille toteutettiin vasta siinä vaiheessa, kun Suomi oli jo irtautumassa sodasta tai kokonaan irtautunut siitä. Esimerkiksi Unkarista kuljetettiin 434.351 juutalaista tuhoamisleireille vasta 15.5. – 9.7.1944.
Hyvä havainto Antti: Suomi on se ainoa maailman maa, joka on muka käynyt täydellisen viattomana sotaa Hitlerin Saksan liittolaisena. Paha ulkoistetaan, heimosotien, Suur-Suomi uhon ja tiettyjen piirien natsisympatioiden merkitys unohdetaan mieluusti ja kokonaan - keskitysleirit eivät todellakaan ole se ainoa pimeä kohta historiankirjoituksessa viime sotien suhteen. Tällaisella maailmankuvalla ruokitaan sitten nykyajassa vaatimuksia Natoon liittymiselle. Eli historian tonkimisella ON väliä.
Tyhjästä ei aktiivinen historian muokkaus ole Suomalaiseen perinteeseen tullut. Aapo Roseliuksen teos Teloittajien jäljillä kertoo kuinka sisällisodan verihumalasta selvinneet aloittivat tehokkaan valkopesun, jonka jäljet näkyvät edelleen. "Ammutaan paikalla" -käskyn hyväksynyt Mannerheim aloitti kotimaisten oikeudenkäyntien varalta mittavan pr-kampanjan maineensa puhdistamiseksi (vahvan ja pitkäjänteisen imagonmuokkauksen tulokset näkyvät herran kohdalla hyvin). Summittaisiin teloituksiin syyllistyneet armahdettiin taannehtivalla lailla ja loppu hyssyteltiin melkoisen hyvin hiljaiseksi.
Historiasta löytyy tosiaan monenlaista: Mannerheim pisti Suomessa työväestön hiljaiseksi päästäkseen sitten bolsevikkien hallitseman Pietarin kimppuun - muiden tsaarin kenraalien tavoin, mutta Suomea Saksan alusmaaksi haikailevat ja saksalaisen miehitysdivisioonan tänne pyytäneet saksanmieliset eivät tätä hyväksyneet, Saksa kun oli tehnyt bolsevikkien kanssa jo aselevon. Saksan alusmaaksi haikailleet yhdistyivät uudeksi puolueeksi nimeltään Kokoomus. No, nyt ollaan Saksan johtaman valtioliiton osavaltio, ja sama puolue vie maatamme. Historiaa kannattaa tosiaan lukea jos aikoo ymmärtää nykyhetkeä.
Leirit olivat nimenomaan keskitysleirejä, sanan alkuperäisessä merkityksessä: Leirejä, joihin internoitiin vihollissiviilejä sotatoimialueelta. Vihollissiviilien internoimisessa ei myöskään ollut mitään ihmeellistä, jokainen sotaan osallistunut maa harrasti samaa.
Jaahas, kommenttini on hävinnyt.
Halusin juuri sen sanoa edellisessä kommentissa, että on aika tarkoitushakuista viitata heti natsi-saksaan Suomen keskitysleireistä puhuttaessa. Sillä halutaan vain epäsuorasti ilmaista niiden olleen kaasutusleirejä, tai ainakin luoda sellainen mielikuva. Kuten on tullut ilmi, ne olivat ainoastaan yleisesti sodassa käytettyjä keskitysleirejä. Niissä on luultavasti enemmän yhteistä Neuvostoliiton gulakkeihin kuin natsi-saksan Auswitchiin.
Minunkin kommenttini on hävinnyt. Osoittaa bloggaajan kykenemättömyyttä vasta-argumentointiin, kun menee helpoimman tien kautta. Selvyyden vuoksi sanottakoon - ennen kuin tämä kommentti poistetaan - että kommenteissani ei ole milloinkaan objektiivisesti ottaen sensuroitavaa ainesta.
Etkö sinä Siika-aho osaa kirjoittaa ollenkaan puna-armeijan tekemistä sotarikoksista ja Neuvostoliiton yllä pitämistä orjatyöleireistä esim. kaapatuille saksalaisille siviileille?
Sinun juttusi ovat vähintäänkin saman tason paskaa kuin ennen vanhaan voitiin lukea "Kansa Taisteli"-lehdestä. Ko. aviisissa 1940-luvulle taisteluihin juuttuneet miehet kehuivat. Sinä puolestasi 1940-luvun sontakasoihin juuttuneena taas yksipuolisesti haukut ja ainoastaan yhtä sodan osapuolta.
Sinun mielestäsi varmaan puna-armeijan sotilaat olivat kyvyttömiä raiskaamaan ja murhaamaan siviileja.
Suomessa on riittävästi tohtorin tasoisia ns. tiedemiehiä näitä paskakasoja tonkimaan.
Keskity sinä Siika-aho vaan puolustelemaan Pohjois-Korean ohjus- ja ydinohjelmaa. Siihen sinulla on aivan erityistä kompetenssia.
”Räsäsen seinälehden” www.markusreed.julkaisee.fi ”stalinisti” ja siten työväenluokan järkähtämätön asianajaja, Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi.
Edellisessä omassa blogissaan dosentti Bäckman sanoo, että pitää olla itse tutkinut historiallisia tosiasioita, voidakseen esittää niitä sellaisina.
Haastankin nyt dosentin täällä Uudessa Suomessa yhteistyöhön tutkimaan Venäjän vuoden 1917 ”työväenvallankumouksen” taustoja.
Julkinen salaisuushan on, että New Yorkin Massoni eli kasaaripankkiirit rahoittivat sen toteutuksen, samoin kuin Hitlerin puolueen.
Otan tässä esimerkiksi hakusanaksi Googleen nimen Angelica Balabanoff.
http://www.google.com/search?client=pub-client&hl=fi&ie=ISO-8859-1&oe=IS...
Tämä tri Angelica Balabanoff kuului Zurichissa Leninin ja Trotskin esikuntaan ja kun muut lähetettiin Venäjälle, lähetti Massoni Angelican Italiaan kouluttamaan Italian ”Leniniä” eli opettaja Mussolinista piti tehdä ”Johtaja” sille kansalle.
Näin he johdonmukaiseti rakensivat vastakkain asettelua maailmaan, saadakseen suuren sotansa eli suuren bisneksensä.
Sen sodan jälkeen bisnestä jatkettiin vuosikymmenet kylmän sodan muodossa.
”Sosialistisen maailman” ovet avattiin aikanaan lännen teollisuustavaroille, kapitalistisen tuotantotavan elinkaaren pidentämiseksi.
Nyt on sekin keino käytetty loppuun ja ihmiset on luototettu kurkkua myöten. Nyt on meneillään kansantalouksien luototus. Vauvatkin ovat jo luototettu kurkkuaan myöten.
Nyt onkin Massoni, siis maailmantaloutta johtava pankkiirirypäs, lähtenyt ajamaan alas kapitalistista tuotantotapaa.
Sillä on suunnitelma uudesta maailmanjärjestyksestä, jonka näytän nyt Rooman klubin raportin ”Kasvun rajat” tietokonekäyrästönä:
www.markusred.com kohta ”Esittely”.
Heidät on pysäytettävä.
On pystytettävä globaalisti suunnitelmataloudet jatkamaan tuotantoa.
Oikeat työväen vallankumoukset ovat vasta tulossa.
Ne kolkuttavat jo ovilla ympäri maailman.
Mikkola onvanha stalinisti. Koko projekti on tehty aivan viime vuosina, joten on selvää, että muistelijat ovat kgb:n luottohenkilöitä ja että kaikki muistot ovat kiertäneet kgb:n kautta. Kyseessä on vanha tuttu neuvostopropaganda.
”Räsäsen seinälehden” www.markusreed.julkaisee.fi ”stalinisti” ja siten työväenluokan järkähtämätön asianajaja, Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi.
"Teos oli sikäli erikoinen, että sen lukeminen tuntui omituiselta. Koskaan aiemmin en ole törmännyt missään suomalaista sotahistoriaa käsittelevässä teoksessa saatikka koulussa tarinoihin näistä keskitysleireistä."
Oletko sinä Antti noin "noviisi" vai oletko sinä "silmänkääntäjä"?
Luuletko porvareitten näistä lallattavan.
Vasemmistolaisia kustannusliikkeitä ei Suomessa ole ollut milloinkaan.
Ne, mitä on ollut, ovat olleet nekin porvareitten valvonnassa.
Ei tässä sinulle mitään uutta ole, onhan sinulle jo ehditty opettaa, miten porvarillinen historiankirjoitus ja -tulkinta toimii.
Sinustahan on itsestä kai tulemassa uusi porvariston "historianvääntäjä".
Haasteeni dosentille sopi tähän, kun hän on teidän puolueen ehdokas vaaleissa.
En ole valitettavasti tutustunut Mikkolan teokseen. Kun tuli poikettua paikalliseen kirjastoon ennakkoäänestyksen merkeissä, niin samalla vilkuilin Suomen sotien historia tarjontaa. Ei ollut tuota teosta sodan ajan hyllyssä(voi olla muualla, en ehtinyt kauaa katsella), mutta kyllä sieltä ainakin pari teosta löytyi, jossa käsitellään näitä Neuvostoliiton gulakkien suomalaisversiota. Antti Laineen "Suur-suomen kahdet kasvot" ja Helge Seppälän "Suomi miehittäjänä". Kirjan nimet saattaavat olla väärin, mutta tekijät pitäisi olla oikein. Molemmat ovat tehty 80-luvulla, joten ei mistään vaikenemisesta ainakaan keskitysleirien kohdalla voi puhua. Oli siellä myös sodan syihin paneutuvia kirjoja.
Tietoa siis löytyy arvon Siika-aho kunhan vain vaivautuu etsimään. Kannattaa vain eksyä paikallisen nuorten kommunistien kerhon ulkopuolelle, niin voi löytää vaikka mitä.
En oikein tiedä tuosta vaikenemisen muurista... Vaikka Siika-Aho ei ole asiasta kuullut tai siitä ei yleisesti puhuta yhtä paljon kuin esimerkiksi sodan "puhtaammasta" puolesta, se ei tarkoita että siitä olisi kollektiivisesti vaiettu. Saatika vaiennettu.
Itse muistan ainakin omilta historian tunneiltani ylä-asteelta ja lukiosta, että kävimme läpi punaisten joukkoteloituksia sisällissodan ajalta sekä suomalaisia keskitysleirejä jatkosodan ajalta. Yleistä tietoa minun mielestäni, ainakin jääkärien rantautumisalueella.
Pikemminkin nämä jutut nostetaan mediassa esiin säännöllisesti. Jarmo Jääskeläinen teki dokkarin televisioon 90-luvulla ja 90-luvun alussa oli yksi juttu vankileireistä, muistaakseni myös televisiossa. 80-luvullakin muistan keskitysleireistä keskustellun julkisesti eli punainen orapuoli oli äänessä hyökkäävänä ja silloinhan toinenosapuoli oli vielä hiljaa.
Nyt kuitenkin televisiossa Suomen miehitystouhuja tutkinut Antti Laine jopa sanoi, että näihin "vankimuistelmiin" ja esitettyihin syytöksiin ei pitäisi suhtautua niin kritiikittömästi kuin mitä medi suhtautui. Mikkola sai paasata aamuohjelmissa ilman opponenttia Elina Sanan tapaan. Tuomioja ja Sana saivat Finlandia-palkinnot kirjoistaan. Tähän nähden syytökset porvarillisen Suomen salailusta ovat outoja. Pikemminkin media janoaa oman kansan häpäisyä kohu-uutisilla ja -tutkimuksilla.
Antti Laine on itse tutkimuksissaan syyllistänyt Suomea kohtuuttomasti. Suosittelen Gunnar Rosenin kirjaa, jossa taustoitetaan kaikkea tapahtunutta. Jos Antti Laine sanoo vankimuistelijoita Putinin aikana epäilyttäviksi ja valheellisiksi, niin silloin ne ovat sitä. Eikä tältä kestoaiheelta ole asioita seuraava ihminen todellakaan voinut välttyä.
Keskustelin erään palkkasotilaan kanssa sodasta ja ihmettelin ääneen muka ymmärtäväni, miksi sodan kokeneet eivät halua keskustella mitä "silloin ja siellä" tapahtui. Totesin ymmärtäväni, ettei meillä voi ollla mitään käsitystä, millaista se voi olla.
Vastaus oli, "vittuuks te sit aina kyselette".
30#
Sanomasi ei tietenkään koske puna-armeijan miehiä. Hehän saavat ja uskaltavat kerskua, kuinka he ovat ominpäin tappaneet sotavankejaan.
Raiskauksista nämä sankarit eivät kyllä ilkeä muuta mainita kuin, että jotkut heistä syyllistyivät niihin. Tämän olen itse nähnyt BBC:n tekemissä dokumenttiohjelmissa.
Länsimaalaisia sotaveteraaneja jarruttaa vielä jokin kunniantunto, joka näyttää puuttuvan Siika-ahon ihailemilta puna-armeijan verisiltä sotasankareilat.
Siika-ahon demonisuus paljastuu siitä, että hän sekoittaa semantiikan omaan Suomi-vihaansa.
Hän heittelee "keskitysleirejä" vaikka Suomen sotilashallinnolla Äänislinnassa ei ollut mitään tekemistä vuonna 1942 aloitettuun juutalaisen rodun täydellisen tuhoamisen yrittämiseen.
Hän käyttää sanoja symbolimerkityksessä, eikä tajua katsoa todellisuutta sellaisena kuin se on tapahtunut.
Pohjoisemmassa, missä venäläisiä ei voitu internoida, venäläiset tunkeutuivat Suomen Lappiin toteuttamaan ns. partisaani-iskuja, joita nykykielessä voitaisiin kutsua terrorismiksi.
Petroskoin tasolla ei tällaisia terroristi-iskuja tapahtunut, kiitos siirtoleirien.
Siiha-aho ei myöskään tajua asioiden monitahoisuutta. Talvisodan alusta alkaen Suomen alueelta, Suojärven Hyrsylän Mutkasta motitetut suomalaissiviilit kuljetettiin samantien "keskitysleireihin" eli vankileireille.
Sodan jälkeen lähinnä Viipurin saksalaiset internoitiin myös leireille, jossa heitä pidettiin vankeina.
KAIKKI sotaan osallistuvat valtiot ylläpitävät leirejä, ottavat sotavankeja, pitävät ihmisiä vankiloissa.
Silti vain YKSI eurooppalainen valtio syyllistyi siviilien vangitsemiseen keskitysleireille rauhan aikana. Se ALOITTI eurooppalaisten keskitysleirien ylläpidon.
Se aloitti laajamittaisen valtiollisen juutalaisvainon.
Se aloitti rauhan aikana ihmisten tuomitsemisen, vangitsemisen, leireille kuljetuksen ja lopulta kuolemaan näännyttämisen, tiettyyn ryhmään kuulumisen takia, ensimmäisenä 1900-luvun Euroopassa.
Se valtio oli kommunistinen yksipuoluediktatuuri, maailmanherruuteen pyrkivä venäläisen imperialismin, ahneuden ja häikäilemättömyyden tulos.
Neuvostoliitto.
”Räsäsen seinälehden” www.markusreed.julkaisee.fi ”stalinisti” ja siten työväenluokan järkähtämätön asianajaja, Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi.
Kyselit Antti aikaisemmin Leninin teoksia. Tässä olisi muutama:
”Räsäsen seinälehden” www.markusreed.julkaisee.fi ”stalinisti” ja siten työväenluokan järkähtämätön asianajaja, Suomen punaisin Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen kommentoi.
Voit käydä ostamassa niitä täältä:
#36
Taas yksisilmäinen kommunisti sekoilee.
Itäkarjalaiset muodostivat vuonna 1920 selkeän enemmistön omalla ikiaikaisella asuinseudullaan. Nyt heidän osuus tasavaltansa väestöstä on 10%.
Missään vaiheessa en ole havainnut suomalaiskommunistien surevan pienten ja heikkojen tuhoutumista suuren ja mahtavan venäläisen rodun levittäytyessä dominoimaan etnisiä alueita.
Suomalaiskommunistien suurin huoli on siitä, että maailman laajimman valtion väkivallalla, ahneudella ja saalistushalulla valloittanut venäläinen "ylirotu" joutuu kokemaan sen, että "kynsi katkeaa" samalla kun he itse lahtaavat miljoonia.
Itä-Karjala oli karjalaisten maata. Heidän kielensä ja kulttuurinsa tuhottiin. Kirkkoja poltettiin. Ihmisiä tapettiin.
Kun Suomi pääsi alueelle, se johti humanitäärisiä toimia kärsivää kansaa kohtaan. Venäläiset olivat maahantunkeutujia, Anschluss-natseja, aluelaajentajia, oman Lebensraum-versionsa toteuttajia: lisää maata Venäjälle VIERAIDEN rotujen alueelle.
Suomi tuki alueen ALKUPERÄISIÄ asukkaita, jotka joutuivat hyökyaaltomaisen laajentuvan slaavilaisen kansan jalkoihin. Ja nyt he ovat sitä: syrjäisten kylien alkoholisoituneita kakkosluokan kansalaisia, joilta on viety kansallisen kielen status, tulevaisuus ja omat maat.
Hyi suomalaisia kommunisteja, jotka myytte oman maanne ahneille imperialisteille, lisämaata hamuaville Lebensraum-venäläisille, jotka tunkeutuvat vieraiden kansojen alueilla, venäläistävät ne ja syyttävät myös suomalaisten "hyödyllisten idioottien" suulla kaikesta tästä aina muita.
Venäjällä elää satoja pieniä etnisiä ryhmiä, joiden alueelle venäläiset ovat tunkeutuneet. Venäjän laajentuminen on tapahtunut satojen vuosien aikana, aina väkivallalla.
Esim. Venäjän kaukoitä oli 0% venäjänkielinen, osa Kiinaa ja täysin eri kulttuuria edustava alue. Itä-Karjala oli muistaakseni 67%:sti karjalainen vuonna 1920, ja oletettavasti 100% karjalainen sata vuotta aiemmin.
Nyt alue on 99%:sti venäjänKIELINEN ja etnisesti 10% karjalainen.
Stalin lisäksi teki etnisiä puhdistuksia monille alueille, tunnetuimpana tapauksena tsetseenien täydellinen pakkosiirto.
Suomalaisten toimet Itä-Karjalassa kestävät mielestäni päivänvalon. Venäläisistä on olemassa yksi kuva. Siirtoleirissä olleet lapset käskettiin valokuvaa varten piikkilangan ääreen. Posket ovat pyöreitä, mitään itkuisia ilmeitä ei näy.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/ru/b/b5/Fin_Con_camp.jpg
Kuvaa käytetään sormella osoittaen "todisteena" suomalaisten pahuudesta ja julmuudesta.
Kuten nämä kommunistit heittelevät "keskitysleiri"-sanaa, samalla tavalla oheista kuvaa on käytetty mustamaalaamismielessä.
Vaikka venäläisiä ei olisi aiottu siirtää pois tai vaihtaa suomensukuisiin, niin joka tapauksessa leirit olisi pitänyt perustaa partisaaniuhan takia. Nimenomaan myös lapsia voidaan käyttää vakoiluun ja viestitykseen. Sungunniemimaalla oli leirejä perustettava, kun ensin eioltu perustettu tietyille alueille. Heti tuli monta partisaani-iskua eli väestö tuki partisaaneja.
Ei lapsia ja naisia voitaisi edes huoltaa siten, että he asuisivat pitkin korpia ja kyliä. Heiltä oli viety omaisuus ja elukat tapettu. Talot oli tuhottu. Kaikki Puna-armeijan poltetun maan taktiikkaa. Väestö oli nälissään jo suomalaisten tullessa. Siksi kuolemat alkoivat heti eikä esim. vuoden kuluttua, jolloin taas suomalaiset olivat jo kauan aikaa saaneet hallinnon ja ruokinnan järjestettyä.
"Meillä Suomessa omia tekemisiämme vain ei osata käsitellä avoimesti..."
Sinä kommari SYYTÄT muita, etkä tutki "meidän" tekemisiämme. Suomen vasemmisto, joka on aloittanut aseellisen terrorismin 1918, ollut lietsomassa talvisotaa 1939, vehkeillyt Suomea diktatuurin kylkeen 1944 ja sen jälkeen, on aina syyttänyt MUITA mm. jatkosodasta.
Silloin kun sos.demit "pyytää anteeksi" Suomen puolesta kahdeksan juutalaisen pakolaisen käännyttämistä, he itse asiassa syyttävät oikeistolaista politiikkaa ja haalivat ääniä seuraavia vaaleja varten. Se on silkkaa peliä, oman pesän likaamista ja vasemmistopiirien nuoleskelua.
Suomen kommunistit eivät koskaan ole halunneet olla itsenäisen Suomen vapaita kansalaisia, vaan aina myötäilleet venäläisen Venäjän etua, oli kyseessä sitten aseiden saaminen vuoden 1918 vallankumosta varten, Stalinin lietsominen sotaan Suomea vastaan 1939 tai muiden suomalaisten ilmiantaminen tehtaankadulle.
Ne suomalaiset, jotka hylkäsivät oman kansallisen monipuoluedemokratiansa 1920-luvulla, ja pakenivat yksipuoluediktatuuriin neuvosto-Venäjälle, heidät surmattiin "kansallismielisinä" Stalinin neuvostoliitossa 1937-38.
Mikä ironia!
"....kommunisteja - heitä vietiin vankiloihin, kidutettiin ja estettiin osallistumasta julkiseen poliittiseen toimintaan."
Rikolliset on tapana viedä vankiloihin.
Venäjällä kommunistit tappoivat 72 vuotta. Tappamista on tapana nimittää rikokseksi.
Neuvostoliitto teloitti KAIKKI paitsi kommunistit. Listaan kuuluvat sekä luokkaan kuuluvat aateliset, porvarit, papisto, "kulakit" (pitkälle keinotekoinen käsite) eli "rikkaat talonpojat". Lisäksi Stalinin aikana teloitettiin myös kansallisuuteen perustuen tsetseenejä, suomalaisia, karjalaisia, juutalaisia jne. Hyvä tutustumispaikka neuvostoterroriin on Levashovan massamurhapaikka Pietarin pohjoispuolella.
Kommunistien rikokset TAI pahennusta herättävät ominaisuudet ovat liian moninaiset listattavaksi täydellisesti. Kuitenkin, tässä muutama seikka:
- yhteiskunnalliseksi politiikaksi otettiin ASEELLINEN vallankumous, ei demokratian keinoilla vaikuttaminen. Revoluutio voitti evoluution. Tämä tarkoitti tappamisia, eli kommunismista tuli välittömästi hengenvaarallinen ideologia, toisin kuin mikään muu poliittinen puolue.
- yhteiskuntaa haluttiin "kehittää" ELIMINOIMALLA eli vankileireillä näännyttämällä tai suoraan murhaamalla tietyt yhteiskuntaluokat. Tämä ei tarkoittanut pelkästään tappamisen bakkanaaleja vaan hengenvaarallista uhkaa KAIKILLE tiettyihin ihmisryhmään kuuluville, vrt. juutalaiset ja natsi-ideologia.
- Leninin käskyjä tutkimalla huomataan, että kommunismi pyrki hallitsemaan PELOLLA. Vieraskielinen sana tästä on TERRORISMI. Leninkin puhui valtioterrorismista, ellen väärin muista.
- Kommunismi pyrki kumoukseen. Se tuhosi kaikki perinteiset arvot ja tavat. Tämä ei sinänsä muodosta rikosta vaan äärimmäisen ärsytyksen kaikille niille, jotka kunnioittavat ikiaikaisia tapoja, tottumuksia, perintöä. Vaikka niissäkin on ongelmansa, niiden varassa on kuitenkin pärjätty tuhansia vuosia. Kommunismi jaksoi tuhovimmaansa 72 mustaa vuotta.
- Kommunismi käytännössä tuhosi uskonnon. Vaikka uskonto ei ole ainoa asia maailmassa, se käsitetään kaikissa muissa maissa ihmisoikeudeksi. Uskonnon tuhoyrityksen tuloksista voi vain todeta, että missään muussa maassa tuskin on rakennettu yhtä vilkkaasti kirkkoja ja moskeijoita vuoden 1991 jälkeen kuin nimenomaan venäjällä. elämän ironiaa...
- Kommunismi häpäisi kunnioituksen vanhempia kohtaan. Sellaiset lapset palkittiin, jotka ilmiantoivat vanhempansa. Vaikka ei lienekään rikos, on aika julma ajatus ensin kasvattaa, ruokkia, vaatettaa ja elättää lapsia, kunnes he ovat tarpeeksi vanhoja juostakseen kommunistien luokse ilmiantamaan vanhempansa. Aikuiset suomalaiset jatkoivat tätä perinnettä ilmiantamalla neuvostovastaiset ystävänsä tehtaankadulle.
- Kommunistit varastivat toisten tavaraa. Sekin on rikos. Sosialisointi ja muiden kotien, tavaran, kotieläinten jne varastaminen tarkoitti, että kukaan tai mikään ei ollut turvassa. Sinisilmäisesti "utopiaa" amerikasta Neuvostoliittoon tulleet suomalaisetkin menettivät saman tien hienot amerikkalaiset autonsa, ja monet joutuivat vankileirille.
Tämä lyhyt lista riittänee tällaisessa keskustelussa.
-
No, listaapa itse niitä "rikoksia"!
Kuvitelma 1:
Irakin kurdialueet tekee vihdoin ainoan oikean ratkaisun ja julistautuvat itsenäiseksi (Irak nappaa 22 vuotta myöhemmin parhaat palat ja takavarikoi anastamansa alueen kartat, mutta se on eri juttu). Noin 25 vuotta myöhemmin uuden Kurdistan-valtion armeija tunkeutuu suojelemaan Turkin kurdeja, perustaa alueelle kurdinkielisiä oppilaitoksia ja sulkee kurdeja aina kurittaneita turkkilaisia vankileireille. Kumpi on rikos: Turkin kurdeja kohtaan kohdistuneet vainot vai Kurdistanin armeijan perustama vankileiri turkkilaisille, jotta Turkin kurdit saavat olla rauhassa?
Kuvitelma 2:
Eletään kommunismin aikaa ROmaniassa. Transilvanian unkarilaiset elävän vainojen alla. Unkarilaiset siirtyvät Romanian puolelle, erottelevat romanialaiset ja unkarilaiset erilleen, suojelevat vainottuja unkarilaisia ja pitävät heitä kiusanneet romanialaiskommunistit poissa. Kumpi on rikos: Romanialaisten unkarialaisia kohtaan tehdyt vainot vai unkarilaisten puuttuminen asiaan?
Kuvitelma 3:
Suomi itsenäistyy Venäjästä. Venäjä jatkaa itäkarjalaisten kurjistamista, taltuttaa verisesti vuoden 1922 kansannousun, toteuttaa joukkomurhia 1937-38 ja hyökkää Suomeen 1939.
Suomi pääsee Itä-Karjalaan 1941, perustaa kouluja ja terveysasemia. Suojellakseen kärsinyttä karjalaisväestöä, se sulkee venäläiset siirtoleirille.
Missä on rikos?
"Juridisesta puolesta en tiedä, mutta meikäläisen oikeudentajuun ei suomalaismiehittäjien toiminta mahdu."
Ei tietenkään, olethan kommunisti.
Jumalaut, tälläkin hetkellä mut yritetään näännyttää nälkään ja pidetään siitä huolta, ettei vain olisi varaa lähteä ulos omasta keskitysleiristä.
Suku kun on Karjalasta, niin tässä on oltava joku ismi takana?
:)
Hienoa Suomi!
Koko vasemmiston saalis:
Suomen Työväenpuolue NOLLA paikkaa
Suomen Kommunistinen Puolue NOLLA paikkaa
Vasemmistoliitto NOLLA paikkaa
* * *
Sympaattinen ortodoksipappi (SDP) yksi paikka
Nato-jäsenyyttä kannattava Jaakonsaari (SDP) yksi paikka
HIENO TULOS, vasemmisto on nyt siellä minne se vihanlietsontansa ja populisminsa kanssa kuuluu.
ortodoksipappi ja naton kannattaja:-)
Johan Bäckmania äänesti 549 hairahtunutta, Leena Hietasta 247 sekoboltsia ja Tommi Lievemaata 203 hörhöä.
Mainittakoon että Niuvaniemen mielisairaalassa on 296 paikkaa, Vanhan Vaasan mielisairaalassa 147 paikkaa.
On muuten aika hankala sanoa kumpi on ihmiskunnalle tuhoisampi, kommunismi vai islam.No sen aika näyttää...

Kommentoi 57 kommenttia